torstai 18. huhtikuuta 2013

Avaimenperä kummitädille synttärilahjaksi

Heipparallaa!

Kevät on olevinaan täällä ja kauhea kaatosade ja tuuli ulkona ja hrrr, niin kylmä! Kuitenkin kahden viikon päästä on jo toukokuu ja kyllähän se mieli pitää jotenkin keväiseksi saada ja siihen auttaa mainiosti ihanat keväiset ristipistelyt :)

Olin viikonloppuna Helsingissä koulutuksessa ja ajattelin tehdä jo perinteeksi muodostuneen ristipistolehtishoppailukierroksen (onpa pitkä sana!) Stockmannilla, mutta olin yksinkertaisesti niin väsynyt päivän päätteeksi, etten jaksanut raahautua hotellihuoneestani muualle kuin saunaan. Kotiinlähtöpäivänä taas kiirehdin koulutuksesta suoraan Pasilan asemalle, ja uskomatonta, mutta totta, koko asemalta ei saanut yhtään ristipistolehteä?! Suomessa niitä valikoimiin kuuluu omien löytöjeni mukaan vähintäänkin viittä erilaista, ja olin VARMA, että juna-asemalta, jos mistä, niitä saa. Ihmiset kuitenkin kaipaa junaan monesti jotain aktiviteettia ja lehdissä tulee mukana pistelytarpeet johonkin pieneen kivaan:) No, pettymys oli varsin suuri, sillä ensi kuussa kaupoissa on jo uudet numerot ja huhtikuiset lehdet meni nyt sivu suun. Olin kuitenkin kaukaa viisas (luonnollisesti) ja heti ensimmäisenä päivänä jo ennen koulutuksen alkua ruokaostoksia serkkuni kanssa tehdessä nappasin hätävaraksi S-marketista sen yhden ja ainoan ristipistolehden, joka kaupassa oli. Ihan tyhjin käsin ei siis jääty!

Lehden mukana tuli kirjontasetti avaimenperää varten, josta mainoksen näinkin jo viime lehdessä:) Tarvikekokonaisuus näytti tältä:


Settiin sisältyi kaikki tarvittavat jutut: neula, langat, avaimenperä, koristenauha ja puinen vanerilevy (?), johon pistely tehtiin. Ensimmäistä kertaa eläessäni kirjoin johonkin muuhun, kuin kankaalle ja se oli kyllä todella hankalaa! Ensinnäkin, kun puu ei jousta lainkaan, neula piti aina osua kohtisuorassa reikään, ja etenkin alhaalta ylös tullessa ei yhtään tiennyt, missä neula oli menossa, kun se ei tullut läpi muualta kuin juuri oikeasta kohdasta. (Siitäkin vasta noin kymmenen yrityksen jälkeen.) Toiseksi nuo reiät oli niin pieniä ja ahtaita, että viimeisiä pistoja tehdessä joutui hampailla vetämään neulaa läpi, mikä ei taida olla ihan turvallisin tapa näihin juttuihin... Kun normaalisti kirjotaan kahdella tai kolmella säikeellä, neuvottiin tässä kirjomaan neljällä, jotta puu ei näy alta. Se vaikeutti jo langan neulansilmään saamista niin paljon, että rumia sanoja tuli enemmän kuin yksi! No, nyt on koko kirjotuksen alku ollut pelkkää valitusta, joten aika hypätä ajassa eteenpäin hetkeen, kun kaikki on jo paljon paremmin:)


Siitä tuli valmis! Tätä tein k-a-u-a-n, valehtelematta 10 tuntia, vaikka työ on todella pieni. Ai niin, pakko vielä valittaa, turkoosi lanka loppui kesken, ja jouduin tekemään kahdella säikeellä osan pistoista... Ei se kuitenkaan haitannut lopputulosta, sillä pistojen ensimmäiset ristit ovat kaikki neljällä säikeellä kirjottuja:) Tämä on siis viikonlopun aikaansaannosta, eikä käyttötarkoitusta ollut vielä päätetty. Eilen sain sitten kutsun kummitätini tämänpäiväisiin syntymäpäiväjuhliin ja ajattelin, että tässäpä on oiva lahja hänelle! Haasteilta ei vältytty, sillä olin täysin omillani työn viimeistelyn suhteen, koska en töiltä ennättänyt treffailla käsityömummia. Haasteen otin itseltäni vastaan ja tadaa, siitä on suoriuduttu!


Liimasin kuumaliimalla aiemmin tekemässäni tyynyssä käyttämää taustakangasta takapuolelle, jotta päättelyt eivät näy. Lisäksi tuo puinen lenksu katkesi jo ensimmäisenä päivänä!!!!! Eli jouduin tekemään uuden lenksun langasta, jotta tuon kiinnikkeen sai yhdistettyä työhön. Olipa onni onnettomuudessa että se särkyi heti alkuun, eikä vasta sitten, kun avain olisi jo kiinni siinä...

Tänään synttärikutsuille mennessä lahja oli kuitenkin valmis ja toimiva ja ilmoitinkin kummeille päättäväisesti sen olevan heidän uusi mökkiavaimenperä:)! Itse hävitin pari viikkoa takaperin omat avaimeni lenkkipolulle, joten ehkä kiva omatekoinen avaimenperä voisi auttaa pitämään niistä parempaa huolta!

Huh, olipas negatiivisia ajatuksia täyteen ahdettu teksti, mutta nyt on vapautunut, helpottunut ja tyytyväinen mieli. Loppu hyvin, kaikki hyvin:)! Joko muilla on pistelty paljon kevättä?



Terkuin,
Vilma

4 kommenttia:

  1. Aivan ihana tuli tuosta avaimenperästä! Loppu hyvin, kaikki hyvin tosiaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäkin tykkään:) kuva voisi olla pienempi ja yksinkertaisempikin, onko ideoita, mistä noita settejä saisi lisää vai joutuuko kokoamaan alusta asti itse?

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos Ulla! Sulle sama kysymys, onko kokemusta avaimenperien teosta ja tiedätkö mistä saisi tarvikkeita?:)

      Poista