sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Ristipistoiltu nalletyyny kanavakankaalle:)

Monta monta vuotta sitten, ehkä joskus ollessani 10-vuotias, saimme neljä vuotta nuoremman siskoni kanssa eläinkuvioiset tyynyt lahjaksi isämme tädiltä. Minulla oli pandakuvioinen ja siskollani kissa, ja ne olivat niiiin ihanan söpöjä ja pehmeitä, ja vielä itse tehtyjä! Muutama vuosi myöhemmin tuota "Kauneimmat ristipistot" kirjaa lukiessani löysin ohjeen kyseiseen kissatyynyyn. En ollut aikaisemmin tajunnut, että se on ristipistoin tehty. "Tuollaisen jos minäkin osaisin tehdä....", ajattelin.

Kerroinkin ensimmäisessä kirjoituksessa, että uusi innostusvaihe on nyt ollut viimeisen puolen vuoden aikana, eikä loppua näy. Olin käynyt jo nukkumaan, mutta hetken sängyssä pyörittyäni tajusin, ettei minua väsytä ollenkaan, ja seuraavana päivänä olisi vapaapäivä. Tuona yönä hipsinkin olohuoneeseen, ja pitkän tauon jälkeen kaivoin esiin ison muovipussin, josta löytyivät ylimääräiset kankaani, lankani, neulani, mallini ja valmiit työni. Voin kertoa, että sinä yönä ei paljon nukuttu;) Aloittelin muutamalla kirjanmerkillä ja pikkuisilla nallekuvioilla, mutta nälkä kasvaa syödessä ja halusinkin työn, joka ei ole vain yhden illan juttu! Olin lainannut kirjastosta useita kirjoja ja etsinyt netistä kymmeniä malleja, mutta tuntui, etten löydä mitään sopivaa, tai sopivan kuvan löytyessä keksi siihen sopivaa käyttötarkoitusta! Pää avoinna uusille ideoille meninkin paikalliseen käsityöliikkeeseen, ja löysin ihanan söpön nalletyynyn. Olin varma, etten kuuna päivänä osaisi tehdä sitä! Kyselin myyjältä apua ja neuvoja töiden suhteen, ja katselin vielä useita eri vaihtoehtoja, kotiin lähdin tyhjin käsin. Tyyny kuitenkin pyöri mielessäni, ja kuvittelin jo, kuinka ihanasti se sopisi vierashuoneemme sohvalle. Niinpä pari päivää myöhemmin marssin kauppaan uudelleen, ja ostin työn.
Tässä tyhjä kangas, tarvittavat langat, neula ja kuva valmiista työstä, voin kertoa, että olo oli aika toivoton!


Perinteiset ristipistotyöt tehdään kuusisäikeisellä muliinilangalla aidakankaalle. Lanka jaetaan tiettyyn määrään säikeitä, esim. 2+2+2 tai 3+3, joilla X- kuviota kirjotaan kankaalle ruutujen ja mallin mukaisesti. Toki on mahdollista kirjoa myös muihin kankaisiin ja muunlaisilla langoilla, mutta tämä tyyli taitaa olla yleisin, kirjoitan myöhemmin sitten tekstin liittyen kirjonnan perusteisiin:) Tämä kyseinen nalletyyny on tehty ristipistoin, mutta kanavakankaalle, jossa reiät on hieman harvempaan ja kangas jäykempää. En ennen ollut tehnyt töitä tällä tyylillä, mutta se yllättikin minut positiivisesti! Työssä on paljon pistoja ja koko on suhteellisen suuri 40x40cm, mutta tehdyt pistot tulivat niin selvästi esiin, että se motivoi jatkamaan! Ensimmäisen illan jälkeen olin päässyt tällaiseen vaiheeseen:

Kuvassa on valmiina siis nallen ja koiran tassut, korvien tummat osat sekä kuonojen ympärykset.Myös pienenpieniä värieroja on todella paljon, joten tein työtä siinä järjestyksessä, etten mene lankojen ja värien kanssa sekaisin. Kotona tein työtä muiden hermostukseen asti. Aamulla kun heräsin, pistoilu alkoi sängyssä, kun piti vielä ehtiä töihinkin. "Teen vain tämän yhden langan!" perustelin sitä, vaikka jälkikäteen ajateltuna eihän minulla mikään hätä olisi ollut. Näitä tekevät tosin tietävät, että ristipistotöihin TODELLA jää koukkuun! Jokainen pisto näkyy merkittävänä erona edelliseen ja on askel kohti valmista työtä, joten helposti ajattelee, vielä tämä pisto, vielä tämä lanka, vielä tämä nallen pää, ja hupsis, siihen menikin 4 tuntia täysin huomaamatta! No, kolmisen viikkoa siinä meni, ja kuvio oli kankaalla valmiina:)
Tähän vielä sellainen huomio, että tällaisissa töissä tosiaan kirjotaan myös tuo tausta, eli jokainen valkoinen ruutu on yksi kerrallaan pistelty. Kun taas vertaa edellisen kirjoituksen ruusuliinaan, kirjontaosuutta on vain ruusut ja vihreä "kehys", mutta muuten työ on pelkkää paljasta kangasta.

Vaikka olin tosiaan hyvä käsitöissä ja suoritin ompeluajokortin (tiedetään, kaikkihan sen saa!), en ole koskenutkaan ompelukoneeseen sitten seitsemännen luokan pakollisen käsityön, ja nykyisin en siis osaa tehdä sillä yhtään mitään! Siitä johtuukin se, että minulla oli käsityökassissani paljon pikkutöitä valmiiksi kirjottuina, mutta viimestelyä vailla, koska en osaa esimerkiksi ommella reunoja niin, etteivät ne lähde purkautumaan. Ja ilman sitä mikään työhän ei pysy ehjänä, joten ne on odotelleet koskemattomina viimeistä käsittelyä. Onneksi kuitenkin minulla on rakas ja ihana ompelutaitoinen mummi, joka on lupasi tämänkin tyynyn viimeistellä!<3 Niinpä kiikutin kirjotun kuvion hänen luokseen, ja viikkoa myöhemmin valmis tyyny lähti mukaani:)!

Sisälle oli laitettu tyyny, ja taustakangas ommeltu paikoilleen. Kaipa tuon taidon voisi itsekin opetella.. Joka tapauksessa tyyny on nyt valmis, ja voi että täytyy myöntää, olen siitä kyllä ylpeä:)! Enpä olisi silloin kymmenen vuotta sitten pandatyynyn lahjaksi saadessani uskonut, että joku päivä teen itse vastaavanlaisen:)!

Mukavaa sunnuntaipäivää kaikille!

Terkuin, 
Vilma

torstai 27. syyskuuta 2012

Mistä kaikki alkoi?

Kaikkihan alkoi siis ala-asteen käsityötunnilta!

Minut tuntevat tietävät, etten ollut nuorempana aina mikään pikku enkeli (nykyäänhän siis olen;)), vaan aika vilkas, kovaääninen ja huomiota herättävä. En mikään opettajien suosikkioppilas! Ja vaikka käsityötunneilla 12-vuotiaana pärjäsinkin suhteellisen hyvin, neuloin, virkkasin ja ompelin, ei käsityön opettajani oikein tuntunut pitävän minusta, tai ainakaan käytöstavoistani. No, sitten löytyi työ, joka todella vei sydämeni. Ja ajatukseni! Kerrankin asia, jota tein hiljaa ja keskittyen. Olin luokkani ensimmäinen, joka sai työn valmiiksi, ja todella pidin siitä. Linkitän tähän kuvan kyseisestä työstä, mutta
HUOM!HUOM!HUOM! 
jotka selailette kuvia, huomatkaa, että tämä on tehty 12-vuotiaana, taidot on vähän siis kehittyneet....

Tämä oli siis elämäni ensimmäinen ristipistotyö:) Erityisesti tuo värien vaihto on oikein tyylikästä ja ammattitaitoista!:D Mutta ehkä tämä kuva lohduttaa teitä, ketkä vasta aloittelette, KAIKKI lähtee nollasta!

Pari vuotta kului ja harrastelin milloin mitäkin, pääosin suunnistusta. Olen aina tykännyt myös paljon lukea, ja lainailin ahkerasti kirjastosta kirjoja. Olinkin lapsuuteni aikana lainauskiellossa varmaan viisi kertaa vuodessa, koska en ikinä muistanut palauttaa lainoja ajallaan. Nytkin sähköpostissa on huomautuskirje yhdestä ristipistomallikirjasta.... No, lukeminen on kivaa, rakastan sitä edelleen, mutta olen kuitenkin ihmisenä sellainen, joka haluaa saada jotain OIKEASTI aikaan, enkä vaan oman pään sisällä. Tuhatpalaisia palapelejä on myös tullut tehtyä noin 50, mutta aina niiden rikkomisen jälkeen jää ihan hölmö olo, että "no, mitähän järkeä tuossakin oli". Sitten muistin ala-asteella tekemäni ristipistotyön ja lainasin kirjan täynnä ristipistomalleja ja ohjeet tekemiseen. Suosittelenkin sitä jokaiselle vasta-alkajalle:)


15-vuotiaana ei rahaa tietysti liiemmin ollut, joten sovittiin äitini kanssa, että hän maksaa materiaalit, kun teen työn yhteiseksi iloksi kotiin. Olen aika vaativa ja kunnianhimoinen, ja jos jotain päätän tehdä, teen sen täysillä, joten tässäkin haukkasin kerralla aika ison palan purtavaksi. Työssä kestikin kauan, mutta oli se kaiken sen vaivan arvoista. Tässä siis tekemäni pöytäliina, joka edelleen vanhempieni kotia koristaa:)



Pakko oli ottaa malliksi myös vertailukuvat, joista huomaa, kuinka harjoitus tekee mestarin, on nimittäin aika huomattava ero ensimmäisen ja viimeisen kukan päättelyssä! (Kuvat siis nurjalta puolelta)



Tuo pöytäliina olikin sen verran iso ja monivärinen työ, että lankoja ja kangasta tuli osteltua enemmänkin, ja ylimääräiset kirjontatarvikkeet tietysti houkuttelevat tekemään aina vain lisää ja lisää ja uusista töistä jatkankin sitten seuraavassa kirjoituksessa:) Mukavaa viikonloppua kaikille!

Terkuin, 
Vilma

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Heipparallaa uudelta bloggarilta!

Noniin, täällä kirjoittelee uusi tuttavuus blogimaailmassa, parin viikon päästä 20-vuotias Vilma tyttönen Kuopiosta:)!

Olen jo pitkään seuraillut blogeja eri henkilöiltä ja eri aiheista, ja nyt pitkäaikainen haaveeni omastakin toteutui, ikään kuin synttärilahjana itselleni:) Aiheita ja blogin sisältöä miettiessä ideoita oli ainakin tuhat miljoonaa, kun elämäni on täynnä vaikka minkälaisia ihmissuhdekiemuroita, työjuttuja, kaverijuttuja, treenijuttuja.... On/Off -tyyppinä mielenkiintoni kohteet vaihtelee, välillä annan jollekin asialle 110% itsestäni ja hetkessä en jaksakaan kiinnostua enää siitä. Yksi aihe kuitenkin on ja pysyy, ja se on ristipistotyöt!

Perheeni, ystäväpiirini ja muut minut tietävät ovat varmaan kuin puulla päähän lyötyjä aihevalinnastani, ulospäin kun en näytä miltään kirjontaintoilijalta, hehheh. Mutta siinä ehkäpä syy, miksi halusinkin kirjoittaa siitä tänne; en tunne tai tiedä KETÄÄN, joka tekisi ristipistotöitä?! Itse olen tehnyt niitä yläasteelta alkaen vaihtelevalla säännöllisyydellä, valmiita töitä minulla on varmaankin parisen kymmentä kappaletta, ja viimeisen puolen vuoden ajan on koko ajan joku työ ollut käsillä. Kaikki vapaa-aika, joka minulta töiden, harrastusten, ystävien ja perheen ohella jää, menee neula kädessä kirjoen:) Ja se mitä rakastaa, siitä tykkää puhua, mutta kenelle kerron valmiista töistäni, kenen kanssa ideoin uusia, kenen kanssa jaan kaikki nämä kokemukseni, kun ei ole lähellä ketään kenelle kertoa? Okei, nyt huijasin, onhan niitä ihmisiä mielin määrin kenelle kertoa, eri asia, ketä sitten kiinnostaa.... Siskollani ja kihlatullani ainakin tulee jo korvista ulos kaikki ristipistohömpötykseni! :D

Toivoisinkin tätä kautta löytäväni muita aiheesta kiinnostuneita ja samaa aktiviteettia harrastavia ihmisiä, joiden kanssa jakaa kokemuksia, malleja, ohjeita ja vinkkejä. Kaverit ja perhe ovat toki myös tervetullutta lukijakuntaa, jospa tämä avaisi vähän maailmaa, jota elelen iltaisin sohvan nurkassa:) Ja kaikista parhainta tietysti olisi se, kun joku ristipistoneitsyt lukisi, kiinnostuisi ja aloittaisi itse saman homman!! Tämä ei ole vain keinutuolissa istuvien vanhusten harrastus, vaan myös me nuoret voidaan ristipistoilla ja ilahduttaa itseämme ja muita kivoilla ja omaperäisillä sisustusjutuilla:) (Kahdenkymmenen valmiin työn jälkeen kannattaa tosiaan alkaa jo ilahduttaa muitakin, sillä vaikka ristipistotyöt on kivoja, kokonainen asunto täynnä niitä ei ole kiva:D)

Tässäpä siis pientä kuvausta ja ennakkotietoa taustoista ja ehkäpä jo huomenna tulee sitten jo itse asiaakin;)!

Terkuin,
Vilma